Hyvää joulua ja loistavaa uutta vuotta

Kuva: Jade Järvinen

Kuva: Jade Järvinen

Aamulehti keräsi mustien joulujen määrät Tampereella. Mustin oli 1930-luku, jolloin lumettomia jouluja oli viisi. 1950-luku oli Tampereen toiseksi pahin vuosikymmen lumettomien joulujen määrässä. 1970-luvulla niitä oli kolme ja 1990-luvulla neljä. 2000-luvulla vain kaksi. 1980-luku oli kaikkein valkein vuosikymmen. Lumi saattoi eri vuosina sulaa tai sataa juhlapyhinä.

Piparkakut kuuluvat jouluun

Piparkakkutalo2Lukijamme lähettämä joulutervehdys. Talo on hiukan kookkaampi kuin Hannun ja Kertun sadun noita-akan piparkakkutalo. Piparkakkujen historia juontaa jo Egyptiin ja faraoiden aikaan. Suomessakin piparit on tunnettu keskiajalta lähtien. Piparkakkujen vakiintuneet mallit, possut, tähdet, sydämet, ukot ja akat ovat olleet vertauskuvauksellisia viitaten muun muassa onnelliseen elämään. Myös tässä rakennuksessa ja pihamaalla on symboliikkaa.

Lelukaupan kuulumisia

Yhdysvalloissa on lelujen myynti kasvanut selvästi tänä vuonna. Myyntiä ovat nostaneet erityisesti keräilytavaroiden suosion kasvu. Toinen tekijä on teknologian parantuminen, joka mahdollistaa puhuvia, liikkuvia ja ohjattavia leluja. Erityisen suosittuja ovat olleet Hollywood-suurelokuviin liittyvät lelut. Esimerkiksi yksi viime vuoden suosituimpia oli Frozen-elokuvaan liittyvät teemat. Samoin Tähtien Sota rekvisiitta on erityisen suosittua. Mutta miten Suomessa?Lue lisää

Slow Life – Hyvää itsenäisyyspäivää

Suomalaiset ihmiset vetoavat suomifaneihin Japanissa. Muumien Suomeen houkuttelema toimittaja Keiko Morishita, on kirjoittanut japanilaisille suunnatun elämäntaito-oppaan ”Kuinka tulla suomalaisen setämiehen kaltaiseksi?”. Setämiehiä hän pitää Suomen kansallisaarteena. Setämiehet ovat Morishitan mielestä Japanista katoamassa. Erityisesti suomalaisten ystävällisyys on tehnyt vaikutuksen. Roskakorien määrä ja metsä ovat myös vedonneet kirjailijaan. Yle Puhe

Tiedonhaku eri kanavista

radioSuosituimmat tavat hankkia tietoa uusista tuotteista on kulutustutkimukseen perehtyneen Nielsenin tutkimuksen mukaan aktiivinen internet haku (21%), tv-mainokset (12%), kaupassa käynti (11%), ystävien ja tuttavien suositukset (10%), ilmaiset tuotenäytteet (7%). Vähiten suositut tiedonhakutavat ovat radiomainokset, mainostaulut, mainokset julkisissa liikennevälineissä, tapahtumat, videopalvelut verkossa sekä työpaikat. Lehtiä ei mainita.