Tie kulttuuriin käy vatsan kautta?

Ruoka on kaikkialla esillä muodossa jos toisessa. Kokkiohjelmat, kilpailut, netin ruokareseptit, blogit, jatkuvasti uutta tuovat ravintolat ja syömisen kulttuurien erilaistuminen kirvoittaa sosiologissa ajatuksia erityisesti ranskalaisen makujen tutkija Pierre Bourdieun teorioihin tukeutuen.

Vaikka Bourdieu ja sosiologia kytkee ajatuksen syvemmälle yhteiskunnan ”luokkien” käyttäytymiseen, on tässä kiinnostavuutta tavalliselle kuluttajallekin. Ruoka on perustavaa laatua oleva arkipäiväinen asia. Kaikki me syömme jotain. Ruokailu järjestää ajankäyttöä. Lounas nautitaan usein seurassa, perheateriakin voi olla vielä kunniassa.

Mitä syömme, missä syömme ja kenen seurassa?

Matkailu ja ajatusten nopea kulku nettiyhteyksien kautta on tuonut uutta perinteiseen ruokakulttuurin. Ainakin yritetään opetella uusien makujen tuomia nautintoja. Halutaan olla avoimia vaikutteille.
Mieliruoka voi kertoa ammattistatuksesta, koulutuksesta tai tuloista. Sushin syöminen voi vaikuttaa uskaliaalta – tai kuten on tapana sanoa, avarakatseiselta. Yllättäen ryhmän voima voi ajaa syömään hyönteisiä. Käyttäytymisemme ei kenties ole niin individualistista kuin luulemme.

Sosiaalisten luokkien välillä on eroja syömistavoissa

Sosiologian tohtori ja tutkija Taru Lindblom valotti ruokakulttuurin muutoksia, jota oli kyselyiden ja faktorianalyysin avulla tulkittu. Kyselyyn vastasivat helsinkiläiset, joita ei ehkä voi pitää hyvänä otoksena suomalaisista, mutta antaa viitteitä missä mennään. Isoissa kaupungeissa on mahdollisuuksia käydä syömässä eri kulttuuripiireihin kuuluvissa ruokaloissa.

Mukana onkin 19 ruokatyyppiä. Inhokkien listaykkösinä on sosiaaliluokasta riippuen sushi, pikaruoka amerikkalaiseen tapaan, korealainen tai japanilainen ruoka. Vähemmän koulutetut sanovat helpommin mistä pitävät tai mistä eivät pidä.

Erot kulutuksessa näkyvät siinäkin, että onko aikaa käyttää hienojen ruokien valmistukseen tai parhaimmissa ravintoloissa istumiseen. Kulttuurinen pääoma voidaan vaihtaa verkostoitumiseen ja taloudelliseen pääomaan. Menemättä syvemmälle sosiologian anlayyseihin, voidaan sanoa, että erot näkyvät tuloluokissa, koulutuksessa ja ammattiluokissa. Laiska lihansyöjä – köyhä kasvissyöjä dikotomiankin voi löytää nykykäytänteistä.

Foodiet eli elämäntapasyöjät

Uusi ryhmä on ”foodiet”, joille ruoka on elämäntapa. Sitä tehdään joko kotona tai sitten käydään ravintoloissa. Foodieille ruoka on autenttista, eksoottista ja kosmopoliittista. Tyypillistä on kaikkiruokaisuus ja rajojen ylittäminen. Verrattuna vaikkapa ranskalaiseen keittiöön tai fine diningiin, foodie tykkää juurevuudesta. Siten Italialainen maalaisruoka on foodielle hienoa alkuperäisyyden vuoksi. Yhtä hyvin perushyvä lounasruoka on nastaa, eikä mitään piperrystä.