Uusi murtaja Polaris

Keväällä valmistuva Liikenneviraston hallinnoima uusi jäänmurtaja sai nimekseen Polaris. Polaris luovutetaan tilaajalle vuoden 2016 alussa. Liikenneviraston uusi jäänmurtaja korvaa valtion vanhenevaa jäänmurtokalustoa ja varmistaa Suomen ulkomaankaupan kuljetuksia. Tilauksen arvo oli 123 MEU.

Jäätalvissa isoja vaihteluita

Talvimerenkulku maksaa kesimäärin 49 miljoonasta 60 miljoonaan euroon vuodessa. Pari viime talvea on ollut leuto, mutta pidempi tarkastelu osoittaa, että jäätalvien vaihtelu on suurta.

Liikenneviraston talvimerenkulun yksikön päällikkö Jarkko Toivola kertoi, että esimerkiksi talvella 2011 olivat kaikki Suomen kahdeksan jäänmurtaja-alukset käytössä. Lisäksi oli apuna Ruotsista vuokrattu Frej.

– Suomeen tulevat tavaravirrat kulkevat 85 prosenttisesti satamien ja merenkulun avulla. Talvimerenkulkuun on huolimatta leudosta talvesta varauduttava pitkäjänteisesti ja ennakoivasti. Normaalina talvena kaikki satamat jäätyvät. Tämä on merenkululle kaikkein suurin riesa ja maksaa teollisuudelle kilpailukyvyn heikkenemisenä, muistutti Toivola.

Jäätä on monenlaista

Vaikeiden olosuhteiden hyvä puoli on se, että ne pakottavat kehittämään tekonologista ja talvimerenkulun osaamista. Suomessa jää ei ole monivuotista, kuten antarktiksella, mutta oman ongelmansa tuo muun muassa ahtojäiden kasaantuminen kymmenmetriseksi jäävuoriksi.

Jäänmurtajakapasiteettia mietittäessä kalusto on luonnollisesti yksi osa-alue, jonka tueksi tarvitaan osaamista: jää- ja turvallisuustietoa.

– Normaalina talvena, kuten 2011, kalustokapasiteetti loppuu. Esimerkiksi vuosina 2003-2004 avustettiin 5000 alusta, kun leutona talvena avustusten määrä jää noin 500 alukseen. Huomattavaa on kuitenkin, että jää kasautuu leutonakin talvena. Mitkä ovat ilmaston tulevat trendit tai mikä olisi optimi kalustolle? Tähän ei varmaa vastausta ole olemassa.

Toivola muistutti myös tulevista EEDI-säännöksistä, jotka edelleen heikentävät kauppa-alusten talvimerenkulkuominaisuuksia. Ympäristösääntely merkitsee 10 % laivojen tehojen vähentymiseen. Tämä tarkoittaa hinaamisen yleistymistä.

– Yhtään tällaista alusta ei ole vielä nähty näillä merillä. Ajatellaanpa vaikka Tornio-Rotterdam linjalla kulkevaa laivaa. Se kulkee jäässä alle 5 % kulkuajasta. Ei tätä varten haluta investoida jäissä kulkemiseen.

Miksi uusi alus

Frej on palautumassa Ruotsiin, joten tarve korvaavuudelle on olemassa. Kalusto on aina pitkäikäistä, mutta uusiminen tehdään 15-20 vuoden aikajänteellä sekä Suomessa että Ruotsissa. Arktiset toiminnat ovat laskussa, koska öljy ei siellä alueella enää kiinnosta.

– Parhaat jäänmurtajat meillä ovat Urho ja Sisu. Muilla aluksilla on omat vahvuutensa. Näiden ja Arktisten kokemusten kautta haettiin uuteen alukseen monitoimialuksen ominaisuuksia. Siten uudessa aluksessa on muun muassa öljyntorjuntaan sopivia laitteita sekä hätätyöhön ja pelastustyöhön sopivuutta.

– Jääkokeissa saatiin merkittäviä parannuksia käyttämällä kolminkertaisia triple azimuth keulapotkureita. Näistä on hyviä kokemuksia Urhosta, mutta uusi alus ylittää Urhon kaikilla mittareilla. Turvallisuus ja nopeus lisääntyvät. Peräpotkurit eivät ohjaa niin hyvin kuin etupään potkurit. Esimerkiksi rännistä ulospääsy helpottuu. Lisäksi rikkoutuva jää käyttäytyy hinattavaan alukseen nähden helpottavasti.

Alus toimii LNG:llä sekä dieselillä. LNG:tä halutaan suosia, mutta se tuo omia haasteitaan. Tankkaus on hidasta ja lng:tä on vaikea polttaa varsinkin kun jäänmurtajassa kuorma vaihtelee nopeasti. Operointiaika
LNG:llä on lyhyempi kuin dieselillä.

Polaris rakennettiin Arctech Helsinki Shipyardilla.

Jarkko Toivola puhui Studia Maritima-luennolla Forum Marinumissa joulukuussa 2015.