Suomessa kulutetaan vuodessa noin 70 000 tonnia erilaisia vaatteita ja tekstiilejä. Uudelleenkäyttöön ohjautuu kulutuksesta noin 30 % ja kierrätykseen noin 14%. Jätteen määrä ja osuus yhdyskuntajätteistä ovat olleet jatkuvasti kasvussa. Suurin osa sijoitetaan kaatopaikoille.

Helsingin yliopiston kuluttajantutkimuslaitos teki tutkimuksen vaatteiden kierrätyksestä, josta ilmeni muun muassa että noin tuhannesta vastaajasta noin 900 oli kiinnostunut kierrätyksestä.

Käyttökelpoiset tekstiilit kiersivät hyvin sukulaisten, tuttavien tai kirpputorien avulla. Esimerkiksi ulkovaatteet hylättiin 7,5 vuoden käytön jälkeen, mutta toisaalta rikkinäisiä tekstiilejä käytettiin vielä esimerkiksi siivouksen apuvälinenä.

Orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoituskielto saattaa tulla voimaan vuonna 2016, jolloin on kehitettävä muita vaihtoehtoja. Osa voidaan hyödyntää materiaalina tai energian tuotannossa. Huonolaatuisten ja lyhytikäisten vaatteiden uudelleenkäyttöpotentiaali voi olla heikko.
Kuluttajat haluaisivat kierrätykseen tehokkuutta keräyspisteiden avulla. Toisaalta kierrätysmateriaalin käytöstä uusiotuotteina on esimerkkejä sekä tehdas- että käsityötuotannossa.

Suomessa on joitakin tuottajia, joilla on laitteet erilaisten huopamateriaalien tekemiseen. Huopaa käytetään muun muassa altakastelumatoissa, huonekaluteollisuudessa, eristyshuopana tai suojamattoina. Varsinaista lankaa lumpusta ei ole tehty enää pariinkymmeneen vuoteen.

Lähteet: Syke.fi (Texjäte), https://helda.helsinki.fi/handle/10138/153031,Pirtin Kehräämö

Suomesta löydettyjen puukkojen historia juontaa ajanlaskun alun tuolle puolen. Siinä ajassa on tullut monenlaisia uusia käyttöön ja näköön liittyviä uudistuksia, kokoeroja, heloituksia ja koristeita. Puukahvainen puukko tuli käyttöön keskiajalla. Lue lisää

Tampereen Jalokivimessut järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1991. 2000-luvulla ne järjestettiin Suomen kädentaidot -tapahtuman yhteydessä. Vuonna 2014 tapahtuman järjestäminen siirtyi takaisin Tampereen Pyrinnön suunnistajille.

Kuva: Tampereen Jalokivimessut

Tarjolla on muun muassa esitelmiä kivistä, kivien tunnistuspolku, näyttely Rantatunnelin työmaalta löytyneistä kivistä, kivenhiontaa ja pallokivigraniittinäyttely. Näyttelyn lisäksi myynnissä on jalo- ja korukiviä sekä kivityökaluja. Erikoisuutena on kivestä tehtyjä koristeellisia puukkoja. Myyjiä ja näytteilleasettajia on nelisenkymmentä.

Jalokivimessuille odotetaan 3000 kävijää, kun lasketaan yhteen samaan aikaan järjestettävä Parisuhdemessut.
Parisuhdemessut eivät nimensä mukaisesti keskity vain parisuhteeseen, vaan luennoilla kuullaan ammattilaisten näkemyksiä työyhteisöjen ihmissuhteista yhtä lailla kuin kahden välisistä suhteista.

Yksi erikoisuus on Puhekivi. Kivi annetaan kaikille kävijöille käyttöohjeineen. Se, jolla kivi on, saa oikeuden puhua, kun otsikosta on sovittu. Messuaika 24.–25.1.2015 klo 10–17

Alkoon tulee myyntiin 15 pienpanimotuotteen kausivalikoima. Tämän vuoden käsityöläisoluet ja -siiderit ovat myynnissä ja laajamittaisessa esittelyssä suomalaisille ensimmäistä kertaa. Pienpanimoiden käsityöläisoluet ovat kausituotteina Alkon valikoimassa neljättä kertaa. Tänä vuonna kaikki tuotteet ovat kotimaisia. Yhdentoista oluttyypin lisäksi valikoimaan tulee kaksi käsityöläissiideriä.

Tuotteet on saatavissa sadassa myymälässä helmikuun ensimmäisestä maanantaista lähtien.

Raumalaista joulutunnelmaa oli tänä vuonna nostattamassa jouluikkunakilpailu, johon osallistui yhteensä 16 liikettä ympäri Vanhaa Raumaa. Kilpailussa toiseksi tuli Kukka-Shop Rosa, joka osallistui kilpailuun punaisen ja vihreän sävyisellä ikkunallaan, jota somistaa havuista valmistettu juhlamekko.

Rosan jouluikkuna poikkeaa monista muista kilpailuun osallistuneista ikkunoista, sillä ikkunan koristelu on lähes kokonaan käsityönä tehty. Lue lisää

Suomalaisen työn liiton tekemän tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista piti joulupöydän tärkeimpänä antina kinkkua. Graavikala sai ääniä vain 11%. Erilaiset laatikot jäivät viiteen ja kuuteen prosenttiin. Lähes puolet ostaa kotimaassa tehtyjä joululahjoja yli puolet hankinnoistaan. Suomalaiset lähettäisivät ulkomailla asuville ystävilleen ruisleipää, kotimaista designiä tai salmiakkia. Listalta löytyy tunnettujen brändinimien lisäksi yleisemmin esimerkiksi puukko, juusto, villatuote.

Teollisuustaiteen Liitto Ornamo on teettänyt markkinatutkimuksen yritysten taidekäsityön ja yrityslahojen hankinnasta. Yrityksissä on kiinnostusta käyttää taidetta ja taidekäsityötä brändin tai imagon rakentamisessa. Tutkimuksen yrityksistä 94 % ostaa yrityslahjoja. Näistä valtaosa on logotuotteita. Noin puolet hankkii design-esineitä ja 15 % käsin tehtyjä pienempiä esineitä, kuten solmioneuloja. Yrityksiin sijoitettu taide näkyy usein esimerkiksi lehdistön ottamissa valokuvissa.  Tämä on omiaan luomaan yrityksen ilmettä. Tutkimukseen haastateltiin 100 henkilöä