Suomea voidaan myydä puhtaudella ja hiljaisuudella, mutta tarvitaan myös palveluita ja majoittumistiloja. Ei tarvitse välttämättä lähteä maailmalle, mutta miten asiakkaan saa maailmalta meille? 2000-luvulla kansainvälisten matkailijoiden määrä on kaksinkertaistunut ja niistä syntyneet tulot olivat 4,3 mrd. Kaikkiaan matkailutulojen arvioidaan olevan 13 mrd.

Saaristosuomi, jonka reunoja voidaan venyttää pitemmällekin kuin varsinaisen saaristomeren kattavaksi alueeksi, on monin tavoin vielä kehittymättä matkailullisesti. Saariston historiasta voidaan ammentaa tarinoita matkailun tueksi: viikinkejä, postiteitä, meritaisteluita, linnakesaaria, majakoita, käsityöläisyyttä, erikoisia museoita, taidetta, musiikkia ja luontoa. Matkailun, käsityön ja ruuan yhdistäminen ovat nyt nousseet kovempaan kurssiin tähtikokkien siivittämänä. Lähiruoka on ”in”.

Hannu Tuominen on koonnut kirjaansa kaikkein pienimpiä kohteita Varsinais-Suomesta ja Uudeltamaalta. Varsinais-Suomesta on 130 erilaista kotiseutu- ja käsityömuseota, mutta myös keräilijöiden aarreaittoja ja erikoisia kohteita, joihin on keräilyvimman tuottamana muodostunut pohja museolle. Jokaisesta on kirjoitettu pieni tarina ja kuvaus paikan historiasta ja synnystä. Esimerkiksi Veräjänkorven museossa Aurassa on kertynyt vanhaa esineistöä 3000 lahjoituksina, huutokaupoista tai löydetty poisheitettyjen joukosta.

Matkailukohteissa, kuten vaikkapa Mäntän Serlachiuksen taidemuseossa tai Nuuksion luontokeskus Haltiassa on myymälöitä, joissa myydään teemoihin sopivia matkamuistoja. Nämä uutta puurakentamista edustavat rakennukset ovat sinänsä kiinnostavia nähtäviä. Viikinkivene Liedon Vanhalinnan alueella on muistutus muinaissuomalaisten elämästä. Teollisuushistoriaa, talonpoikaisia elämäntapoja tai aatelisten kartanoita on lukuisa joukko. Esimerkkinä vaikka Louhisaaren kartano.linkki