Suomesta löydettyjen puukkojen historia juontaa ajanlaskun alun tuolle puolen. Siinä ajassa on tullut monenlaisia uusia käyttöön ja näköön liittyviä uudistuksia, kokoeroja, heloituksia ja koristeita. Puukahvainen puukko tuli käyttöön keskiajalla.
Puukko on ylittänyt ammoisista ajoista sukupuolten rajat, sillä muinaissuomalaisen naisen pukuun puukko kuului oleellisesti. Tällainen on esimerkiksi Euran puukko.
Puukon näyttävyyttä lisättiin tupen koristelulla. Tuppi voidaan tehdä nahan ja metallisten helojen ohella monesta muustakin raaka-aineesta kuten pahvista, tuohesta, hopeasta ja puusta.
Puukot jaotellaan pariinkymmeneen ryhmään usein tekijänsä tai tyylillisesti paikkakunnan mukaan. Tällaisia ovat esimerkiksi Savonlinnan puukko tai Kauhavan puukko.
– Suomalainen puukko erottuu selkeästi omaksi lajikseen ja eroaa eurooppalaisesta puukosta. Pohjoismaiset puukot muistuttavat suomalaista, mutta ovat koristeellisempia, kertoo Suomen Puukkoseuran sihteeri Ilkka Laitinen.
Puukoilla on oma käyttötarkoituksensa ja sen mukaisesti ne voidaan tunnistaa. Esimerkiksi partiopuukon väistin ei ole kuulunut suomalaisen puukon varustukseen. Sikaarin katkaisemiseen kehitettiin oma pieni taskupuukko. Oma sijansa on erikoispuukoilla kuten linkkuveitsillä.
Suomen Puukkoseura vaalii perinteitä
Puukkojen puolittain teollinen valmistus alkoi 1800-luvun puolivälissä. Nykyisin tehdasvalmisteisia puukkoja tekevät ainakin Iisakki Järvenpää, Marttiini ja Roselli. Pienempiä valmistajia on useampia. Terien valmistus on usein eriytynyt muusta tekemisestä.
– Täysin puukon tekemisellä eläviä on kaksi tai kolme, loput ovat sivutoimisia. Yleensä nämä ovat yhden miehen pajoja, jotka tekevät tilaustyönä arvokkaita puukkoja.
Suomen Puukkoseura vaalii puukonteon perinteitä, ja järjestää vuosittain puukonrakennuksessa Suomen Mestaruuskilpailun. Tulokset julkistetaan toukokuussa pidettävillä puukkopäivillä Fiskarsissa. Toinen merkittävä puukkotapahtuma on tammikuun alussa kansainvälinen myyntinäyttely Helsinki Knife show.
– Sarjat vaihtuvat vuosittain. Mukana on noin sata puukkoa vuosittain. Juhlapuukon tekemiseen tarvitaan useita päiviä, joten paikan päällä niitä ei tehdä. Sitä vastoin terän taonnassa voi nähdä kilpailijoita. Toiminta on hyvässä vireessä. Puukonteon harrastajat lisääntyvät kohtuullisen nopeasti. Meillä on tällä hetkellä 1300 jäsentä.
Puukon teosta ja historiasta on kirjoitettu iso joukko kirjoja, joista asiaa harrastava voi hakea tietoa. Uusimpana on Anssi Ruusuvuoren kaksiosainen historiikki. Ruusuvuoren kirjassa on esitelty eri suuntaukset varsin kattavasti viimeiseltä sadalta vuodelta.
Linkkejä:
www.puukkoseura.fi
http://www.yrittajat.fi/fi-FI/uutisarkisto/a/uutisarkisto/suomalainen-puukko-ilahdutti-saksalaisia
http://yle.fi/uutiset/suomalainen_puukko_on_eurooppalaisittain_ainutlaatuinen/7460990