Suomalainen puusuksi sai hienon kirjan muutama viikko sitten, kun Suomen Suksi kirja julkaistiin. Kirjaan on koottu 1 100 suksiseppää ja 135 suksitehdasta.
Puusuksista kehittyi myyntituotteita 1880-luvulla, kun vapaa-aika ja hiihtokilpailut lisääntyivät. Esimerkiksi Lahden suksinäyttelyssä 1926 oli mukana 515 suksiparia. Suksiteollisuus nousi kukoistukseensa sotien aikana, eikä niiden merkitystä voi väheksyä talvisodankäynnissä.
Toisen maailmansodan jälkeen suksiteollisuus koki murroksen, kun useista eri osista yhteen liimatut sälesukset tulivat muotiin, ja syrjäyttivät yhdestä puusta tehdyt sukset. Sälesuksia voitiin valmistaa sarjatuotantona ja maalattiin muotien mukaisin värein.
1950-luvulla suksiteollisuuden keskuksia olivat Porvoo, Jyväskylä, Vimpeli ja Haminan seutu. Esimerkiksi Jyväskylässä valmistettiin puusuksia kahdeksalla tuotantolaitoksella. Koko maassa oli vuosikymmenen puolivälissä jäljellä edellisen vuosikymmenen 52 suksitehtaasta enää 26.
Lampinen Oy oli ensimmäisiä sälesuksien tuottajia Suomessa. Lampinen sai tunnustukseksi yhteensä yli 60 palkintoa ja kunniakirjaa ympäri maailman. Maailmanmarkkinoiden valtiaaksi nousi kuitenkin 1950-luvulla lahtelainen Esko Järvinen.
Muovi- ja lasikuitusuksien aikakausi koitti 1970-luvulla, jolloin Karhu-suksia alettiin valmistaa Kiteellä.
Timo Siukosen kirja Puusuksia Suomesta on ehdolla Vuoden urheilukirjaksi.