Raision uutustuotteita, Benecol ja Elovena

Benecolin tuotteisiin saatiin roppakaupalla uutuuksia. Elovenan Kaurajuoma, erimakuiset kauravälipalat, ruuan maustamiseen  kerman sijaan tarkoitetut kauratuotteet sekä OAT kasvis kaurashotit ja -gurtit. Eihän näistä voi sanoa muuta kuin, että maistuvat hyviltä, ovat terveellisiä ja monipuolisesti käytettävissä. Sokeri tulee makua tuovista marjoista eikä sokeria ole lisätty. Kolesterolia alentava vaikutus on luonnollisesti hyvä asia.
Asian tiimoilta on toteutettu 16 erilaista tutkimusta. Näihin on osallistunut lähes 3 500 suomalaista. Tuotteita on testattu esimerkiksi sokkomakutestein, joissa Elovena Kaurajuoma oli saanut parhaat pisteet. Taitajasanomien oma makutesti on ollut tasapuolisen kiittävä eli kaikki ovat hyviä ja hyvän makuisia. Mutta makuasioista ei voi kiistellä, vai?


Turun, Rauman ja Helsingin telakat ovat esillä laivateollisuudessa nykyään. Yllättävästi Kiteen Puhoksella rakennettiin maan ensimmäinen höyrylaiva, siipiratashinaaja Ilmarinen vuonna 1833. Laiva oli tehty puusta. Sillä kuljetettiin sahatavaraa ja elintarvikkeita Saimaan alueella.

Arppe istutti lehtikuusia Puhokseen purjelaivojen mastoja varten. Siperian lehtikuusta käytettiin  parkkilaiva Sigynin korjauksissa. Liekö Puhoksesta.

———

Tohmajärvellä toimii Puun Sielu-niminen näyttelytila ja Karjalan Puutyökoulu-niminen yritys. Tämän vuoden näyttelyteemana on Michael Jackson. Näyttelyssä on niin perinteistä kuin nykyaikaisia aiheita ja menetelmiä eri tekijöiltä Suomesta ja muualta.


Teoksen hillitty toteutus sekä värimaailma eivät pyri viemään huomiota Sigyniltä. Maalauksen toteuttaa turkulainen 11-Linjaa-kollektiivi. Kuvassa Sigyn vielä telakalla.


Seuraavan kerran Tall Ships Races nähdään vuonna 2024. Silloin on myös Rauma satamaehdokkaana.


Euraan on perustettu salaattitehdas, jossa valmistetaan uusia Mäkitalon Farmin annossalaatteja.  Mukana annossalaattien valmistuksessa on lukuisa joukko lähituottajia. Pääraaka-aineet ovat kotimaisia ja tulevat Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueelta. Jääsalaatit Härkälän Puutarhalta Köyliöstä ja Oksasen Puutarhalta Turun Paattisilta. Porkkanat ja sipulit tulevat Vihannes-Laitilasta Uudestakaupungista, kananmunat Satamunasta Euran Paneliasta ja salaatinkastikkeet At Sauce Oy:ltä Turusta. Porsaan- ja naudanlihat ovat suomalaisia HK® tuotteita. Mäkitalon Farmin vuotuinen sato on kaikkiaan 1 – 1,5 miljoonaa kiloa keriviä kaaleja. Suomessa myydään 16 miljoonaa annossalattia vuodessa.


Suomalaisten kahvisuosikkeja Top Taste -median äänestuksen mukaan. 1. Paulig Juhla Mokka 2. Paulig Presidentti 3. Kulta Katriina Perinteinen 4. Löfsberg Kharisma 5. Paulig Brazil Lisäksi: Paulig Reykjavik, Mundo New York Colombia Pink Bourbon, Pirkka Costa Rica, Peligan Rouge Original Blend, Löfsbergs Jubileum, Caffé Pask, Kaffa Roastery Lempeä Voima, Zoegas kahvi, Nescafé Kulta – Lempeä pikakahvi, Porvoon paahtimon pähkinäkahvi



Porvoolainen Brunberg perustettiin 150 vuotta sitten Venäjän vallan aikana. Pusut ovat tunnetuimpiin kuuluva tuote ja tänä vuonna lanseerataan uusi mustikan maku. Pusujen resepti on 70 vuoden takaa. Vanhimmat reseptit yli 100 vuotiaita. Juhlavuoden kunniaksi Brunberg avaa toukokuussa uuden yli 600 neliön kokoisen Tehtaanmyymälä-rakennuksen Porvooseen. Puurakenteisen ja maalämmöllä lämmitettävän rakennuksen suunnittelee porvoolainen Arkkitehtitoimisto Valkeavirta Oy.


Oriveden kaupunki julistautui tänään 28. tammikuuta Suomen Villasukkapääkaupungiksi. Villasukat kuvastavat mielentilaa, jota haluamme Orivedestä välittää: kiireettömyys, rauhoittuminen, mutkattomuus, hauskuus. Orivedellä on myös paljon kädentaitoihin ja luonnonmateriaaleihin liittyvää yritystoimintaa, sukkatehdas sekä vahva kenkätehdashistoria. Villasukat voidaan nähdä etätöitä tekevän nykyihmisen perusjalkineena.


Painettujen sanomalehtien mediamainonta laski 25 prosenttia ja aikakauslehtien 19 prosenttia. Verkkomainonnan sisällä sosiaalisen median mainonnassa kasvua oli 8 prosenttia ja hakumainonnan osuus kasvoi 5 prosenttia. Eniten mainostivat vähittäiskauppa ja isot elektroniikka- ja autobrädit.


Suomalainen vietti viime vuonna päivittäin medioiden parissa peräti 9 tuntia ja 27 minuuttia. Tästä kakusta jakautui television ja videosisältöjen kulutukseen noin 44 prosenttia. Eniten mainostivat vähittäiskauppa ja isot elektroniikka- ja autobrädit.