Upea kirja Itämeren ja Suomenlahden historiaa keski-ajalta Ruotsin suurvaltakauden alkuun sisältää hienoja karttakuvia ja alusten tyypittelyjä sekä laivanrakennuksen historaa. Kapparit, merirosvot ja mutu-tuntumalla seilaaminen karikkoisilla vesillä teki matkoista jännittäviä. Laivanrakentaminen yhdisti Suomen suurvaltasotien meritaisteluihin. Kirjoittaja Mikko Huhtamies on Pohjoismaiden historian dosentti Helsingin yliopistossa ja innokas purjehtija.
Maskun Askainen valittiin Varsinais-Suomen vuoden kyläksi 2022. Askaisissa toimii lähipaahtimo Askaisten Prännäri. Kuvassa Kimmo Saarinen, joka on toinen perustajista.
Rauman merimuseon uusien merilaulujen julkaisu.
Kirjassa on julkaistu kymmenen vuonna 2019 Rauman merimuseon uusien merilaulujen kilpailuun osaa ottanutta kappaletta. Laulut ovat nuotinnettuja.
30 vuotta sitten tapahtui mullistus suomalaisten broilerin syönnissä kun HK toi markkinoille arjen helpottajan – hunajamarinoidun broilerin. Helppous, maistuvuus ja muunneltavuus sisältyvät tähän nostalgiseen ruokaan. Siihen asti tavallisin tapa oli tehdä pakastebroilerista . Valikoimat ovat kasvaneet ja nykyään Suomessa syödään broileria monin verroin enemmän. Ei kuitenkaan siinä määrin kuin monissa muissa Euroopan maissa.
Biopohjaiset puutuotteet
Haavasidos, makeutusaine, akustiikkapaneeli, muovia korvaavat pakkaukset. Mitä yhteistä näillä on? Kaikki ovat puupohjaisia tuotteita ja Uusi puu kilpailun voittajia www.uusipuu.fi Voittajat ovat näytteillä tammikuun loppuun asti Lahdessa Pro-puu-keskuksessa www.propuu.fi
_____________________________________________________________________________________________________________________
Joulun odotus alkaa. Kinkku kuuluu edelleen suomalaiseen jouluruokapöytään. Koko on pienentynyt. Näin ilmenee HK:n tekemästä selvityksestä. Kinkun paisto on vielä kunniassa, mutta valmiitakin hankitaan. Sinappi on kinkun kaveri. Yksi uutuus on HK:n Viljaporsaan Jouluhalko, joka helpottaa valmistusta.
Ohjeita kinkun paistoon löytyy HK:n sivuilta, ja esimerkiksi pähkinävoilla kuorrutettu kinkku on aika mielenkiintoinen.
Joulukaupunki Rauma lahjoittaa pitsikuvioisen Rauma-neulepaidan mallin kaikkien raumalaisten ja muiden neulojien vapaaseen käyttöön. Mallin ovat suunnitelleet pitsitaiteilija Tarmo Thorström ja Katrina Salo. Inspiraationa ovat toimineet Uus kultseppä ja Mandeljepyri-pitsit. Saa käyttää ihan luvan kanssa.
Joulunaika päättyi virallisesti Nuutinpäivänä. Aina odotetaan lumista joulua, tulikin se nyt vasta Nuutinpäivänä -Hyvä Tuomas tuo joulun ja paha Nuutti pois vie. Loppiainen on virallinen, nuutinpäivä perinteinen.
Kelkat, pulkat ja sukset voi kaivaa esiin. Orthex ja Plastex tekevät pulkkia. Suomessa on muutamia vanhanajan puusuksien valmistajia. Ainakin Vilminko sukset ja Suksitehdas Ylönen. Vanhin kelkan valmistajakin -E.S Lahtinen eli ESLA – perustettiin lähes sata vuotta sitten.
Runsas lumentulo eteläistä Suomea myöten tuo työllisyyttä paitsi aurauskalustolle ja miehistölle myös erilaisten lumikolien ja – työntimien valmistajille. Onneksi lumentyöntimet ja -kolat ovat kevytrakenteisia ja aisojen pituutta on lisätty. Säästävät miestä ja naista. Tuotemerkit Masi ja Fiskars ovat tuttuja.
Joulunvietto perheissä muuttuu. Pöytään ilmestyy uusia ruokia ja joulua vietetään yhä pienemmillä kokoonpanoilla.Näin ilmenee HK:n tekemästä tutkimuksesta.
Syitä joulun vieton muutokselle on yksilöllistyminen, juhlapyhien lyhentyminen, laadun korostuminen, jossa kotimaisuus on korkealle arvostettua.
Joulua halutaan viettää kokijansa näköisenä. Syödään mieluummin lempiruokaa kuin väkisin perinteisiä ruokia.
Joulua myös vietetään yhä pienemmässä porukassa, alle kuuden henkilön ryhmissä. Itse tekeminen vähenee eli halutaan hiukan helpotusta lyhyisiin joulunaikoihin.
Ruuan lisäksi pikkujoulujen vietto on tänä vuonna muutoksessa. Missä ja miten näitä tullaan viettämään, on arvoitus. Samalla tavalla verkkokaupan osuus kasvaa. Kenties joululahjoja hankitaan jo etukäteen. Verkkokaupan kasvua ennustaa Traficomilla uusien rekisteröityjen osoitteiden kasvu.
Ruuista ykkönen on edelleen kinkku. Kinkut ovat pienempiä, ja ruokahävikkiä pyritään muutenkin välttämään. Kalkkuna tulee hyvänä kakkosena, mutta myös riistat ja poro on yhä suositumapaa. Kasvispohjaiset tuotteet tulevat hyvänä lisänä perinteisten laatikkojen ja kalaruokien lisäksi.
Viime viikolla puun päivä, tulevana lauantaina on puuropäivä. Puuropäivä on Raisio konsernin tiedotteen mukaan skotlantilaisen hyväntekeväisyysjärjestön vuonna 2009 lanseeraama. Puuro on terveellistä, ja hiukan luovuutta kehiin, niin siitä tulee aikamoinen ravintopakkaus. Velmun kirjailijan Veikko Huovisen Rauhanpiipussa puuro esitti keskeistä osaa rauhan edistämiseksi. Elovena-kyselyn mukaan 81 prosenttia suomalaisista pitää kaurapuurosta.
Puun päivänä on tapana istuttaa puita. Tällainen merkkipäivä on tullut Yhdysvalloista meille rapiat kymmenkunta vuotta sitten ja vietetään 25.9. Kuten tiedetään, metsiä täytyy hoitaa ja siihen kuuluu puiden kaataminen. Samanlaista se on kotipihallakin, vaikka tutusta puusta on vaikea luopua. Uuden voi sitten istuttaa. Vanha kanto jää eliöille. Kaatamiseen on hyvä käyttää asiantuntijoita. Meille tämän teki Puuveljet taatulla otteellaan.
Kasvispyörykät, burgeri, nuggetit, jauhis. Taitajasanomat testaa kotikokin elkein miltä vaikuttavat, maistuvat ja näyttävät.
Taitajasanomat testaa tuotteita koronaviritteisessä kotitoimistossa. Tämä tarkoittaa, että pitää saada suht helposti tehtyä, mutta maistuvaa.
Kasvisnuggetit olivat perusmaultaan itseäni eniten miellyttäviä. Rapea kuori ja sisus kiinteä.
Lämmittäminen kannattaa tehdä varovasti ja suhteellisen lievällä lämpötilalla kääntäen. Tätä syötiin riisin kera ja tuo kaapista löytynyt tomaattipohjainen kastike oli hiukan liian hyökkäävä. Joku muu olisi ollut sopivampi. Ehkä curry-kastike.
Vuorossa on iltapalaksi burgeri, joka on papu-hernepohjainen. Sideaineena käytetään kookosrasvaa, jotta kiinteys säilyy.
Tunnustaudun suhteellisen tumpeloksi burgereiden valmistamisessa. Käytän seuraavia lisukkeita: tomaatti, kesäkurpitsa, joka on jo aiemmin öljyssä paistettu, suolakurkku, juusto ja Auran burgerikastiketta. Pihvin lämmittäminen/paistaminen sujuu kohtuu hyvin ja se pysyy erinomaisesti kasassa. Kyllä siitä maistuvan kokonaisuuden saa ja nälkä lähtee. Silti tästäkin jää kohtuullisen kevyt olo.
Kasvisjauhis eli jauhelihaa muistuttava papu-hernepohjainen tuote. HK:lla on hienojakin reseptejä tälle, mutta lähtökohta kotikokkauksessa on jääkaapin sisällössä. Ensin siis vähän sipulia, valkosipulia, tomaattia, paprikaa ja kesäkurpitsaa pannulle. Sen jälkeen kasvisjauhis paistumaan. Lopuksi tomaattimurskaa Näitähän voi maustaa maun mukaan. Tällä kertaa tuli chiliä kohtuullisesti.
Kokonaisuus oli hyvä. Jauhis pysyi hyvän tuntuisena ja sopi edellämaittujen tuotteiden kanssa hyvin yhteen. Proteiini on tässä kohdillaan ja tuotetietojen mukaisesti 270 grammaa vastaa 400 grammaa jauhelihaa. Paistohävikkiä ei ole. Tämäkin jää varmasti jatkossa käytettävien listalle. Hyvä kokemus ja meni pöytäseurueeseen kuuluvalle nirsommallekin tai tarkemmalle läpi.
Annos riittää nelihenkiselle perheelle, joten toisenkin päivän lounas meni samoissa merkeissä.
Kasvispyörykät
Ensimmäiseksi kokeiltiin kasvispyöryköitä kaapista löytyvien puolivalmisteiden kanssa. Kasvispyöryköiden tueksi laitettiin Mummon muusi ja Blå Bandin ruskea kastike. Kotipuutarhasta löytyy lisukkeeksi kesäkurpitsaa. Yhdistelmä onnistuu kohtalaisesti. Pyörykät ovat mukavan napakoita ja niissä on makua, mutta helposti lihaan tottuneelle maku on mieto. Mietoutta pystyy paikkaamaan hyvin kastikkeella. Ja kastikettahan voi muunneella miten tahtoo. Syömisen keskellä tulee mieleen kokeilla kasvispullaa kaapista löytyvän puolukkahillon kera. Sopii mainiosti! Taitaa olla ruotsalaisten tapa lihapullien kanssa.
Kasvisruuat ovat lihaan tottuneelle sama kuin ruuan maistattaminen lapselle. Pitää kokeilla monta kertaa ja löytää sopivat kombinaatiot. Ei se niin vaikeaa ole ja lopulta ihan kiinnostavaakin. Entä lähtikö nälkä? Kyllä. Proteiinipitoiset kasvisruuat jättävät olon kevyeksi, mutta silti täyttävät.