Karttojen uusiokäyttö

Heidi Keskitalon Risako voitti karttakasseillaan Kartat kiertoon -kampanjan ideakilpailun ammattilaissarjan.
Kuva: Risako, Heidi Keskitalo

Maanmittauslaitos luopui Espoossa sijaitsevan painettujen karttojen varastosta ja luovutti karttoja Vapaaehtoiselle pelastuspalvelulle sekä jakoi karttoja hyötykäyttöön kaikille halukkaille.

Karttoja käytettiin monissa yhteyksissä kuten teatterin lavastuksessa. Erilaisissa työpajoissa tehtiin laukkuja, lehtiöitä, laatikoita, kirjekuoria, taidetta ja koruja.

Poistettavia karttoja oli 10 000 nippua. Tästä muodostuisi 225 metriä korkea pino. Syynä kartoista luopumiseen oli menekin romahtaminen. Samalla saatiin säästöjä varastovuokrissa.

Tekstiilijätteestä suurin osa kaatopaikalle


Suomessa kulutetaan vuodessa noin 70 000 tonnia erilaisia vaatteita ja tekstiilejä. Uudelleenkäyttöön ohjautuu kulutuksesta noin 30 % ja kierrätykseen noin 14%. Jätteen määrä ja osuus yhdyskuntajätteistä ovat olleet jatkuvasti kasvussa. Suurin osa sijoitetaan kaatopaikoille.

Helsingin yliopiston kuluttajantutkimuslaitos teki tutkimuksen vaatteiden kierrätyksestä, josta ilmeni muun muassa että noin tuhannesta vastaajasta noin 900 oli kiinnostunut kierrätyksestä.

Käyttökelpoiset tekstiilit kiersivät hyvin sukulaisten, tuttavien tai kirpputorien avulla. Esimerkiksi ulkovaatteet hylättiin 7,5 vuoden käytön jälkeen, mutta toisaalta rikkinäisiä tekstiilejä käytettiin vielä esimerkiksi siivouksen apuvälinenä.

Orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoituskielto saattaa tulla voimaan vuonna 2016, jolloin on kehitettävä muita vaihtoehtoja. Osa voidaan hyödyntää materiaalina tai energian tuotannossa. Huonolaatuisten ja lyhytikäisten vaatteiden uudelleenkäyttöpotentiaali voi olla heikko.
Kuluttajat haluaisivat kierrätykseen tehokkuutta keräyspisteiden avulla. Toisaalta kierrätysmateriaalin käytöstä uusiotuotteina on esimerkkejä sekä tehdas- että käsityötuotannossa.

Suomessa on joitakin tuottajia, joilla on laitteet erilaisten huopamateriaalien tekemiseen. Huopaa käytetään muun muassa altakastelumatoissa, huonekaluteollisuudessa, eristyshuopana tai suojamattoina. Varsinaista lankaa lumpusta ei ole tehty enää pariinkymmeneen vuoteen.

Lähteet: Syke.fi (Texjäte), https://helda.helsinki.fi/handle/10138/153031,Pirtin Kehräämö

Tampereen jalokivimessut

Tampereen Jalokivimessut järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1991. 2000-luvulla ne järjestettiin Suomen kädentaidot -tapahtuman yhteydessä. Vuonna 2014 tapahtuman järjestäminen siirtyi takaisin Tampereen Pyrinnön suunnistajille.

Kuva: Tampereen Jalokivimessut

Tarjolla on muun muassa esitelmiä kivistä, kivien tunnistuspolku, näyttely Rantatunnelin työmaalta löytyneistä kivistä, kivenhiontaa ja pallokivigraniittinäyttely. Näyttelyn lisäksi myynnissä on jalo- ja korukiviä sekä kivityökaluja. Erikoisuutena on kivestä tehtyjä koristeellisia puukkoja. Myyjiä ja näytteilleasettajia on nelisenkymmentä.

Jalokivimessuille odotetaan 3000 kävijää, kun lasketaan yhteen samaan aikaan järjestettävä Parisuhdemessut.
Parisuhdemessut eivät nimensä mukaisesti keskity vain parisuhteeseen, vaan luennoilla kuullaan ammattilaisten näkemyksiä työyhteisöjen ihmissuhteista yhtä lailla kuin kahden välisistä suhteista.

Yksi erikoisuus on Puhekivi. Kivi annetaan kaikille kävijöille käyttöohjeineen. Se, jolla kivi on, saa oikeuden puhua, kun otsikosta on sovittu. Messuaika 24.–25.1.2015 klo 10–17

Käsityöläisoluet Alkoon helmikuussa

Alkoon tulee myyntiin 15 pienpanimotuotteen kausivalikoima. Tämän vuoden käsityöläisoluet ja -siiderit ovat myynnissä ja laajamittaisessa esittelyssä suomalaisille ensimmäistä kertaa. Pienpanimoiden käsityöläisoluet ovat kausituotteina Alkon valikoimassa neljättä kertaa. Tänä vuonna kaikki tuotteet ovat kotimaisia. Yhdentoista oluttyypin lisäksi valikoimaan tulee kaksi käsityöläissiideriä.

Tuotteet on saatavissa sadassa myymälässä helmikuun ensimmäisestä maanantaista lähtien.

Suomi on kahvimaana ykkönen – Pienpaahtimo Mokkapuu

Mokkapuu Muistanette television kahvimainokset, jossa käsityön ammattilainen esitteli tekemistään ja maisteli kahvia? Tunnelmallinen tila yhdistettynä sympaattiseen tekijään ja näyttävään tuotteeseen tekivät korkealuokkaisen vaikutelman. Kahvinjuojina olemmekin ykköskastissa. Kahvi kuuluu juhlaan ja arkeen, aamuun ja iltaan. Joillekin saunakahvi on ehdoton.

Suomalaiset matkailevat yhä enemmän ja saavat makuvaikutteita maailmalta. Silti kaupan hyllyt pursuavat vaaleita paahtoja, vaikka onhan joukossa tummapaahtoisiakin.

Työpaikkojen automaattikahvi vaihtuu monella pian takaisin tavalliseen suodatinkahviin. Aina samanlaisena toistuva maku ei yllätä. Hifistely kahvin ympärillä onkin suosiotaan kasvattava harrastus. Omaan makumaailmaan sopivia mixejä tehdään kaupan hyllyltä saatavista tuotteista, jauhetaan omia papuja tai käytetään kahvikoneita ja espressopannuja. Arkikahvina voi olla se edullisempikin, mutta nautintohetkiin haetaan uusia ulottuvuuksia, vaikkapa pienpaahtimoiden kahvilaaduista, jotka sopivat hyvin kahvikulttuuriamme piristämään.

Pienpaahtimoista haetaan yllätyksiä- Mokkapuu

Kustavissa toimiva perheyritys kahvinpaahtimo Mokkapuu aloitti toimintansa lokakuussa 2014 ja ensimmäiset kahvit paahdettiin marraskuussa. Tätä edelsi tuotekehitystyö, joka käytännössä tarkoitti kahvipapujen valitsemista ja sopivan paahdon löytämistä. Ja tietenkin maistelua, maistelua. Lue lisää

Jouluikkunat tuovat joulumieltä, Kukka-Shop Rosa

IMG_8459Raumalaista joulutunnelmaa oli tänä vuonna nostattamassa jouluikkunakilpailu, johon osallistui yhteensä 16 liikettä ympäri Vanhaa Raumaa. Kilpailussa toiseksi tuli Kukka-Shop Rosa, joka osallistui kilpailuun punaisen ja vihreän sävyisellä ikkunallaan, jota somistaa havuista valmistettu juhlamekko.

Rosan jouluikkuna poikkeaa monista muista kilpailuun osallistuneista ikkunoista, sillä ikkunan koristelu on lähes kokonaan käsityönä tehty. Lue lisää

Suomalaisten lahjalistaa

Suomalaisen työn liiton tekemän tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista piti joulupöydän tärkeimpänä antina kinkkua. Graavikala sai ääniä vain 11%. Erilaiset laatikot jäivät viiteen ja kuuteen prosenttiin. Lähes puolet ostaa kotimaassa tehtyjä joululahjoja yli puolet hankinnoistaan. Suomalaiset lähettäisivät ulkomailla asuville ystävilleen ruisleipää, kotimaista designiä tai salmiakkia. Listalta löytyy tunnettujen brändinimien lisäksi yleisemmin esimerkiksi puukko, juusto, villatuote.

Yritykset kiinnostuneita taidekäsityöstä

Teollisuustaiteen Liitto Ornamo on teettänyt markkinatutkimuksen yritysten taidekäsityön ja yrityslahojen hankinnasta. Yrityksissä on kiinnostusta käyttää taidetta ja taidekäsityötä brändin tai imagon rakentamisessa. Tutkimuksen yrityksistä 94 % ostaa yrityslahjoja. Näistä valtaosa on logotuotteita. Noin puolet hankkii design-esineitä ja 15 % käsin tehtyjä pienempiä esineitä, kuten solmioneuloja. Yrityksiin sijoitettu taide näkyy usein esimerkiksi lehdistön ottamissa valokuvissa.  Tämä on omiaan luomaan yrityksen ilmettä. Tutkimukseen haastateltiin 100 henkilöä