Ruoka on kaikkialla esillä muodossa jos toisessa. Kokkiohjelmat, kilpailut, netin ruokareseptit, blogit. Kilpajuoksu erikoisuuksien ja uutuksien perässä pyrkii luomaan erottautuvuutta. Vai onko kyse vain hyvästä mausta?Lue lisää

Satavuotiaan Suomen kunniaksi ja pysyvyyden merkiksi Taitajasanomat valitsi symbolisesti Suomen kansalliskoiraksi nimetyn pystykorvan. Koiran historiaa ei tunneta, mutta eri lähteiden mukaan se on tullut jo ammoisina aikoina tänne muuttaneiden mukana. Koira on vilkas, rohkea, uskollinen vahti ja metsästyskoira. Tyypillisimpiä ominaisuuksia ovat reagointiherkkyys, epäluuloisuus vierasta kohtaan, uskollisuus isännälle ja kotiväelle sekä oman elinpiirin vartioimishalu. Rotu on jalostunut ilman risteytyksiä luonnonkannasta.

Tampereen kädentaitomessuilla palkittiin Taito-Finlandialla Restaurointi Mikael Holma. Vuoden Artesaaniksi valittu Antti Korpi käyttää puukonkahvan suunnittelussa 3d-tekniikkaa.Lue lisää

Venexpossa (2017) on tänä vuonna esillä yli 70 venettä, joista 24 uutta venettä. Esillä on sekä puisia että lasikuituisia klassikkoveneitä ja entisöintiprojektien esittelyitä. Mukana on muun muassa Speden elokuvista tuttuja veneitä. Lue lisää

Miksi jo nyt, minkälainen talvesta on tulossa? Toiselle lumi on ehdoton onnellistaja, toinen sitä inhoaa. Turun Latu ry:n historiikista selviää, onko lunta riittänyt laturetkiin.Lue lisää

Ruokakirjailijat Kari Martiala ja Helena Lylyharju ovat haastatelleet parin viime vuoden ajan alalla toimineita ammattilaisia ja alan mestareita. Vanhin haastateltavista on jo 90-vuotias. Kirja on tehty 100-vuotiaan Suomen hengessä, jolloin pääpaino on itsenäisyyden ajassa. Kievaritoiminnan varhaisimmat vaiheet keskiajalta, 1500-luvun Turun linnan hovin tavat ja Pietarin vaikutteet 1800-luvulla on pieni, mutta tärkeä osuus ruuan historiasta.Lue lisää

Suomalaisten yritysten ja organisaatioiden kannattaa kertoa omista taustoistaan, sillä yrityksen tausta vaikuttaa ostopäätöksiin, selviää Suomalaisen Työn Liiton Made by Finland -kampanjatutkimuksesta. Made by Finland -selvitys paljasti, että 72 prosentille suomalaisista yrityksen taustat vaikuttavat merkittävästi ostopäätöksiin. Suomalaiset ovat kiinnostuneita kuulemaan myös yritysten tarinoista, sillä 86 prosenttia suomalaisista haluaisi kuulla enemmän suomalaisyritysten menestystarinoista.Tiedote.Suomalaisen Työn LiittoLue lisää

Varsipuu ry julkaisi syksyllä 2017 Lounaispuukirjan, jossa on eri kirjoittajien katsauksia liittyen Varsinais-Suomen puutuotealaan, puurakentamisen historiaan, moderniin puurakentamiseen, puutuotealan kehitykseen ja muihin mekaanisen puunjalostuksen aiheisiin. Näiden artikkelien lisäksi kirjassa on yritysesittelyitä. Taitajasanomat esittelee yritykset lyhyesti syys-ja lokakuun aikana. Kirjasta on luettavissa yrittäjien ajatuksista enemmän.

Katso lisää Wanhan restaurointi

Suomalainen puusuksi sai hienon kirjan muutama viikko sitten, kun Suomen Suksi kirja julkaistiin. Kirjaan on koottu 1 100 suksiseppää ja 135 suksitehdasta.

Puusuksista kehittyi myyntituotteita 1880-luvulla, kun vapaa-aika ja hiihtokilpailut lisääntyivät. Esimerkiksi Lahden suksinäyttelyssä 1926 oli mukana 515 suksiparia. Suksiteollisuus nousi kukoistukseensa sotien aikana, eikä niiden merkitystä voi väheksyä talvisodankäynnissä.

Toisen maailmansodan jälkeen suksiteollisuus koki murroksen, kun useista eri osista yhteen liimatut sälesukset tulivat muotiin, ja syrjäyttivät yhdestä puusta tehdyt sukset. Sälesuksia voitiin valmistaa sarjatuotantona ja maalattiin muotien mukaisin värein.

1950-luvulla suksiteollisuuden keskuksia olivat Porvoo, Jyväskylä, Vimpeli ja Haminan seutu. Esimerkiksi Jyväskylässä valmistettiin puusuksia kahdeksalla tuotantolaitoksella. Koko maassa oli vuosikymmenen puolivälissä jäljellä edellisen vuosikymmenen 52 suksitehtaasta enää 26.

Lampinen Oy oli ensimmäisiä sälesuksien tuottajia Suomessa. Lampinen sai tunnustukseksi yhteensä yli 60 palkintoa ja kunniakirjaa ympäri maailman. Maailmanmarkkinoiden valtiaaksi nousi kuitenkin 1950-luvulla lahtelainen Esko Järvinen.

Muovi- ja lasikuitusuksien aikakausi koitti 1970-luvulla, jolloin Karhu-suksia alettiin valmistaa Kiteellä.
Timo Siukosen kirja Puusuksia Suomesta on ehdolla Vuoden urheilukirjaksi.

Puusuksien tekijöitä on Suomessa kolme.